Ikkunasta klo 15.15
sadetta.
Harmauden kyllästämät
pilvenosat roikkuvat
lähellä maata.
Saapuivat iltapäivällä
lännestä.
Kesä poistui zumbaillen
vironlautalle.
Via Balticaa etelään.
Riisuuntuvat lehtipuut
paljastavat vartalonsa.
Syyskylpyä odotellen.
Maalalattialle kertyvät
lehdet. Luonnon
oma tilkkutäkki.
Tarjolla ilmainen
taidenautinto.
Katulamppujen polut
syttyvät aiemmin.
Ex kesämökkiläiset
ruuhkauttavat itsensä
markettien kassoille.
Tuttuun tungokseen.
torstai 24. tammikuuta 2013
Kesä ilman kesää
Mennyt kesä, jota ei ollut.
Kritiikkiä kahvitauolla loman jälkeen.
9:n hellepäivää.
Riittämätön keinorusketuksen ylläpitoon.
EI
Kieriskelyä hiekalla rusketuraidoitta.
Toppipäiviä, hameesta puhumatta.
Siroteltuja näkökulmia silmälle.
OLI
Pilvipoutaa sateen lomassa.
Raikkaita öitä, kevyttä kesähellettä.
Vehreää vihreyttä verannalla.
Etanoille elinehtoja.
Yö ukkosten ylikäyntiä.
Kosteuden kosketusta keholla.
Festareilta festareille vientiä.
Kaikkea, mikä ei jäänyt mieleen.
9.9.2012
Kritiikkiä kahvitauolla loman jälkeen.
9:n hellepäivää.
Riittämätön keinorusketuksen ylläpitoon.
EI
Kieriskelyä hiekalla rusketuraidoitta.
Toppipäiviä, hameesta puhumatta.
Siroteltuja näkökulmia silmälle.
OLI
Pilvipoutaa sateen lomassa.
Raikkaita öitä, kevyttä kesähellettä.
Vehreää vihreyttä verannalla.
Etanoille elinehtoja.
Yö ukkosten ylikäyntiä.
Kosteuden kosketusta keholla.
Festareilta festareille vientiä.
Kaikkea, mikä ei jäänyt mieleen.
9.9.2012
maanantai 21. tammikuuta 2013
Öiden jälkeen
Tyhjä päivä
Ajatuslinja yhteydetön
Hermosolut relaksoitu
Synapsit lomalla
Sateen reunapilvet
Kierto auringon
sivuitse
Matkalla iltaan
Iltapäivä istahtaa
Höyrysaunan lämpö
Näköyhteys höyryssä
Ääniaallot irrallaan
Ajatusmaailma karkaa
Höyryt sitovat
taivaalle
Ulkoavaruuden sisäpiiriin
Olennaista hiki
Tyhjälataava olo
Pisaranorot iholla
Matkalla suurempaan
kokonaisuuteen
Kuten mekin
Ajatuslinja yhteydetön
Hermosolut relaksoitu
Synapsit lomalla
Sateen reunapilvet
Kierto auringon
sivuitse
Matkalla iltaan
Iltapäivä istahtaa
Höyrysaunan lämpö
Näköyhteys höyryssä
Ääniaallot irrallaan
Ajatusmaailma karkaa
Höyryt sitovat
taivaalle
Ulkoavaruuden sisäpiiriin
Olennaista hiki
Tyhjälataava olo
Pisaranorot iholla
Matkalla suurempaan
kokonaisuuteen
Kuten mekin
lauantai 12. tammikuuta 2013
Yöhoitaja
Illan saapuja
Aamun katoaja
Hiljentyneillä
lattioilla kiitäjä
Sulkee ehtoon
Valon vie
Kello kamuna
käytävillä käy
Hiljaisuutta vaalii
äänettömyys ääripäässä
Unien kaitsia
Nukkumaatin/-maijan
sijaistaja
sinisten öiden
siipeiliä
Tähtiin katsoo
kuuhun uskoo
Yön enkeli
Elon viime
silmäyksen sulkija
Operoija öisten
tuntien
Valon tuo
Päivältä silmänsä
ummistaa
Yöhoitaja
Aamun katoaja
Hiljentyneillä
lattioilla kiitäjä
Sulkee ehtoon
Valon vie
Kello kamuna
käytävillä käy
Hiljaisuutta vaalii
äänettömyys ääripäässä
Unien kaitsia
Nukkumaatin/-maijan
sijaistaja
sinisten öiden
siipeiliä
Tähtiin katsoo
kuuhun uskoo
Yön enkeli
Elon viime
silmäyksen sulkija
Operoija öisten
tuntien
Valon tuo
Päivältä silmänsä
ummistaa
Yöhoitaja
perjantai 11. tammikuuta 2013
Viimeinen yö
Viimeinen yö
Ilta. Aamukankeus jäsenissä
herättelee. Väsymys painaa
patjaa vasten. Kaikki minussa
nukkuu, silmät auki
Seitsemännen yön vääjäämätön
kutsu. kaikessa elän ja
huomisessa.
Saapuessani osastolle.
Portaikossa vastaan laskeutuu
rauhallisuus. Huokaus,
tietoisuus yön hiljaisuudesta
rekistöröityy aivossa.
Aloitan työsarkani
vain vapaan tietoisuus
liikehtii minussa.
Kuulo rekisteröi osaston
äänettömyyttä. Kolahdus
jossain herättää aistit.
Muutama askel käytävälle.
Katsekierto osastotiloissa
ei selittävää. Kolahdus,
avoimen ikkunan suunnalta.
Iltayön tuuli ikkunanpuitteissa.
Ei muuta.
En sulje ikkunaa. Jään
yöraikkaan tuulen kosketuksseen.
Keskiyönkonsertti liukuu
ilmassa. Kissa istuu parkkipaikalla
autojen välissä.
Yö kulkee raiteella.
Aika jarruttaa kelloa.
Viisarit pysäköity 01.30.
Hiljentynyt kaikkeus sisällä
ulkona. Hämärän äärimmäisyys
hartioilla. Ajatukset steppaavat
katonrajaan kadoten valaisimiin.
Keskiyönkieerto, äänettömyys
väistää minua poimien kenkien
kopinan, takanai. Kahvitauolla
vapaiden ilmapiiri istuu
kolmannella tuolilla. Odotus
Tunkeutuu soluihin kadottaa
ajatukset aamun tuollepuolen.
Aamuun yksi kolmannes,
varjot siirtyvät varjoihin
muistoksi. Valonlisäys virkistää
hetkeksi. Yölaulajat vetäytyneet
estraadilta vihreyteen, aplodeitta.
Viimeiset katseet huoneisiin.
Edessä yön kertaus. Aurinko
lisää wattejaan. Kello sirtää aikaa
aamutyöntekijöille. Yötyön
viimeiset rippeet karistan
pukukaapin uumeniin
viikoksi.
Ilta. Aamukankeus jäsenissä
herättelee. Väsymys painaa
patjaa vasten. Kaikki minussa
nukkuu, silmät auki
Seitsemännen yön vääjäämätön
kutsu. kaikessa elän ja
huomisessa.
Saapuessani osastolle.
Portaikossa vastaan laskeutuu
rauhallisuus. Huokaus,
tietoisuus yön hiljaisuudesta
rekistöröityy aivossa.
Aloitan työsarkani
vain vapaan tietoisuus
liikehtii minussa.
Kuulo rekisteröi osaston
äänettömyyttä. Kolahdus
jossain herättää aistit.
Muutama askel käytävälle.
Katsekierto osastotiloissa
ei selittävää. Kolahdus,
avoimen ikkunan suunnalta.
Iltayön tuuli ikkunanpuitteissa.
Ei muuta.
En sulje ikkunaa. Jään
yöraikkaan tuulen kosketuksseen.
Keskiyönkonsertti liukuu
ilmassa. Kissa istuu parkkipaikalla
autojen välissä.
Yö kulkee raiteella.
Aika jarruttaa kelloa.
Viisarit pysäköity 01.30.
Hiljentynyt kaikkeus sisällä
ulkona. Hämärän äärimmäisyys
hartioilla. Ajatukset steppaavat
katonrajaan kadoten valaisimiin.
Keskiyönkieerto, äänettömyys
väistää minua poimien kenkien
kopinan, takanai. Kahvitauolla
vapaiden ilmapiiri istuu
kolmannella tuolilla. Odotus
Tunkeutuu soluihin kadottaa
ajatukset aamun tuollepuolen.
Aamuun yksi kolmannes,
varjot siirtyvät varjoihin
muistoksi. Valonlisäys virkistää
hetkeksi. Yölaulajat vetäytyneet
estraadilta vihreyteen, aplodeitta.
Viimeiset katseet huoneisiin.
Edessä yön kertaus. Aurinko
lisää wattejaan. Kello sirtää aikaa
aamutyöntekijöille. Yötyön
viimeiset rippeet karistan
pukukaapin uumeniin
viikoksi.
torstai 10. tammikuuta 2013
Toinen yö seitsemästä
Toinen yö seitsemästä
Raportti yökölle.
Istun, kuunnellen puolikorvalla
iltahoitajaa ja itseäni.
Edellinen yö ajatuksissa.
Kosketuksen hunnut
kiertävät tunteissa.
Havahdun viimeisten
napsahdusten ääniin.
Näppäimistöltä poistuneet
sormet lepäävät. Hoitajat
poistuvat illan valoisuuteen.
Jään yövuoroon
mietteineni.
Kierrän osastolla,
puheensorina kantautuu
käytävälle. Kaiku kertaa
äänenvoimaa. Levoton
yö aistittavissa.
Viimeiset lääkkeet jaettu.
Odotan hämäryyden
rauhoittavuutta. Töiden
kutsu, unohdan muut hetkeksi.
Odotusta.
Kello käy, yön aikajana
kohti aamua. Viisareiden
raksutuksen tahti. Puhe
vaimentunut lähelle hiljaisuutta.
Käynnit vielä valvojien
luona. Kissan jälkiä
seuraten.
Huoneeseen astuttuani kysyn,
miksi valvot?. En tarvitse sinua
enää, vastaus hämäryydestä.
Olen hiljaa. Katson
unipainanteita poskilla. Poistun
ajatellen vastausta. Järjellistä
tai ei.
Vaalentuvat puiden latvukset.
Yön ote kirpoamassa aamulle.
Melkein äänetöntä vain minä
häiritsen tätä tilaa.
Aukaisen kuistin oven.
Yöraikkaus pyyhkii poskipäitä.
Katoaa ilmastointi putkien
huminaan.
Kuljen ohitse nyt tyhjän
huoneen. En avaa ovea.
Ajatukset pysähtyvät,
kertaavat edellisyötä.
Katson johonkin ajattomaaan
En näe tiedän olevan.
Jäähyväiset hänelle. Loppuyö
luisuu aamuun. Muutama sana
lehtiölle.
Raportti yökölle.
Istun, kuunnellen puolikorvalla
iltahoitajaa ja itseäni.
Edellinen yö ajatuksissa.
Kosketuksen hunnut
kiertävät tunteissa.
Havahdun viimeisten
napsahdusten ääniin.
Näppäimistöltä poistuneet
sormet lepäävät. Hoitajat
poistuvat illan valoisuuteen.
Jään yövuoroon
mietteineni.
Kierrän osastolla,
puheensorina kantautuu
käytävälle. Kaiku kertaa
äänenvoimaa. Levoton
yö aistittavissa.
Viimeiset lääkkeet jaettu.
Odotan hämäryyden
rauhoittavuutta. Töiden
kutsu, unohdan muut hetkeksi.
Odotusta.
Kello käy, yön aikajana
kohti aamua. Viisareiden
raksutuksen tahti. Puhe
vaimentunut lähelle hiljaisuutta.
Käynnit vielä valvojien
luona. Kissan jälkiä
seuraten.
Huoneeseen astuttuani kysyn,
miksi valvot?. En tarvitse sinua
enää, vastaus hämäryydestä.
Olen hiljaa. Katson
unipainanteita poskilla. Poistun
ajatellen vastausta. Järjellistä
tai ei.
Vaalentuvat puiden latvukset.
Yön ote kirpoamassa aamulle.
Melkein äänetöntä vain minä
häiritsen tätä tilaa.
Aukaisen kuistin oven.
Yöraikkaus pyyhkii poskipäitä.
Katoaa ilmastointi putkien
huminaan.
Kuljen ohitse nyt tyhjän
huoneen. En avaa ovea.
Ajatukset pysähtyvät,
kertaavat edellisyötä.
Katson johonkin ajattomaaan
En näe tiedän olevan.
Jäähyväiset hänelle. Loppuyö
luisuu aamuun. Muutama sana
lehtiölle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)