Poimin lehden syysvärikylläisen
nostin joukosta pudonneiden
En tiedä, väriloisteen kiehtovuus
tasolle silmien, katsoin hetken
kerran pidempään.
Kohotin vasten sineä, aurinkoa
kohti valoa, kirkasta elämän aloittajaa
Vastavalossa, näin lävitse lehden
kirkastui värisyvyys lehtisuonten eheys
katkennut yhteys.
Kaikki tuo muistutti elämääni
elettyjen päivien kokemuksia
päättyneitä hetkiä ihmissuhteissa
rikkautta eilen tänään ymmärrettyä
Laskin mistä otin
paikalleen yhteyteen
en yksinäisyyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti