Muutos

                                           Jotain muutosta
                                           jotain pysyvää.
                                           hetken sylissä
                                           pidettävää.
                                           Sydämen kohdalla
                                           lämmittävää.

                                           Sai elo yhteinen
                                           odotus kuukausien
                                           syliin uuden elämän.
                                           Pienen alun
                                           ihmisen.

                                           Vaali tunteella
                                           hellyydellä
                                           päiviin tuleviin.
                                           Kätke kaikki 
                                           sydämeen.


marraskuu 13 om.työkaverille.
 

Jouluna

                                            Jouluna
                                            En odota erityistä
                                            joulun henkeä.
                                            Se asuu meissä ilman
                                            odottamista.

                                            En odota erityistä
                                            katson itseäni.
                                            Annan sen löytää
                                            minut ilman
                                            odottamista.

                                            En odota erityistä
                                            perinteistä kiirettä.
                                            Riittää, kun
                                            pysähdyn ilman
                                            odottamista.

                                            En odota erityistä
                                            sytytän kynttilän,.......tuikut
                                            heille,
                                            joita muistan ajatuksin
                                            valolla liekin.
                                            Katson luontoon tumman
                                            valkeuden sisään.
                                            Siinä pieni osa taivasta
                                            ilman odottamista.


16.12.13

Nimetön

                                            Kynttilän valo ja
                                            varjo vuorottelevat
                                            huoneen hämäryys pehmentyy.
                                            Joulu, muistot irrottautuvat
                                            lattian varjoista.

                                            Seinillä soi hiljaisuus,
                                            äänetön musiikki.
                                            Mieli, tunteet avoinna
                                            aistit hiljentyvät odottamaan
                                            henkeä joulun ajan.
                                            Kuunvalo vaihtuu
                                            tähtien tuikkeeseen.



20.12.13

Kohtaaminen leirillä

                                            Istuimme vierekkäin iltapiirissä.
                                            Sanoa lauluin hyvästi illalle.
                                            Raottaa ovea kutsua yölle.
                                            Istuimme sinä lauloit
                                            minä hyräilin.

                                            Risti-istunnassa penkillä eläydyit
                                            lauluusi sanoin omin nuotilleen.
                                            Kuuntelin sinua lauluasi
                                            en sanoja vieraita
                                            ei sinulle................minulle.

                                            Annoit tietämättäsi jotain
                                            ajateltavaa itseltäni piilottamaani.
                                            Sinussa kohtasin ihmisen
                                            luonnollisen, aidon jollaista
                                            etsin itsestäni.
                                           

Tuulilasimatkailua.

                                               Tuulilasilla
                                               vihreää.
                                               Tarkennan katsetta
                                               yksityiskohdat kertovat.

                                               Matkaaja syyskesänsyntyjä.
                                               Tuntosarvet lyhyet.
                                               Hyppyjalat pitkänlaiset
                                               Tynkäsiivet supussa.
                                               Kesävihreää yllä.

                                               Viittäkymppiä, vastaista tuulta.
                                               Painauduit tuulilasia vasten.
                                               Jalat kiinni hiekkaviilloissa.
                                               Tuntosarvien keinuntaa tuulessa.
                                               Matkalla halki keskustan.

                                               Katsoimme toisiamme.
                                               Mietin mietitkö mitään
                                               vai kökötätkö vain.
                                               Hymyilin.

                                               Pysyit koko matkan.
                                               Sinä sirkka vihreän heinikon.
                                               Ilmestyit tyhjästä.
                                               Tarkoituksellako, tuulilasimatkailua
                                               uusiin maisemiin.
                                               Liftarini, heinäsirkka elokuun.

Töpökatti

                                          Yö vei illan elokuuvalssiin.
                                          Soi niin hento, hauras.
                                          Sirr.....sirr......sirr.

                                          Missä soittaja.
                                          Tuon soinnun louja.
                                          Estradeille ei eksy.

                                          Kuuntele, etsi heinikosta.
                                          Suojasta yön
                                          varjoista löydä.

                                          Näe soittaja
                                          yksitoista tuumaa
                                          vaille jalan.

                                          Sukua samaa hepokatin.
                                          Itsensä mittaa
                                          tuntusarvissa kantaa.

                                          Jalat ponnistajan.
                                          Soinnin herkän siipityngät
                                          synnyttää.

                                          Yövärejä yllään kantaa.
                                          Eläjä tuo
                                          pimeän.

                                          Kuulet vain
                                          sirr.....sirr.....sirr,
                                          jos löydät yön hiljaisuuden.

Haaveita

                                             Ilta
                                             vetäytyy yön
                                             sivuitse.
                                             Kuu odottaa.

                                             Kahdet askeleet
                                             rantahiekalle.
                                             Iltakosteus viielentää.
                                             Valopisteitä
                                             yössä.

                                             Täydenkuun aika.

                                             Kahlauksen jäljet
                                             rikkoo kuunsillan.
                                             Vedenpinta väreilee
                                             odottaa.

                                             Kuutamouinti.

                                             Kaksi pyyhkeisiin
                                             kääriytynyttä.
                                             Kääntyy
                                             eri suuntiin, sanoitta
                                             Vastarannoilla.

                                              Varvaskuviot laiturilla.
           
                                              Kuunsilta jää
                                              aalloille kuten
                                              ennenkin.

Hetki

                                            Astuit huoneeseen

                                            Painoit lehteä,     ylälaidasta

                                            Katseesi jäi silmille

                                           
                                            Kaksi askelta, olit sylissä

                                            Lehti kahisi lattialle
                                     
                                            Kahvi läikähti pöydälle

                                            Huone kehräsi hymyäsi

Lyhty

                                            Oranssilyhty
                                            keinunta
                                            häivähdyskukintaa
                                            pintakuvioissa.

                                            Valokaari
                                            kauneus
                                            tihkuu yön
                                            sisään salaa
                                            tähtien alla.

                                            Pääsi painoit
                                            olkaani vasten
                                            hiuksesi tuoksuvat
                                            laskivat käsivartta.

                                            Yön tyyneys
                                            liikahti
                                            läheisyys kiersi
                                            yhteen
                                            kehonkielen.
                                            Pisaroiden
                                            välkehtivä hetki
                                            iholla.

Paperilyhdyt

                                           Kuljemme.
                                           Iltavalon suuntaan.
                                           Polkua kastekosteista
                                           kohti joenrannan laituria.
                                           Poistuva ilta kajastuu pilviin.
                                           Valo muuntuu hämäryydeksi.

                                           Astumme laiturille.
                                           Harmaat, rusoutuneet laudat
                                           narahtavat kosketuksesta.
                                           Istumme, vesi hengittää
                                           kosteutta jaloille.

                                           Hiljaisuus ympärillämme,
                                           kuuntelee.
                                           Kuunvalo verhoutuu harsopilville.
                                           Paperilyhtyjen aika.
                                           Oranssi valo taittuu veden pinnalle.

                                           Nostamme lyhdyt yötä kohti.
                                           Liekin lepattava sydän kasvoilla.
                                           Luemme paperiin kirjoitetut sanat.
                                           Laskemme lyhdyt virtaan.

                                           Katseet etääntyvissä valoissa.
                                           Illan tummuus puhuttaa.
                                           Sormien puristuva yhteys.
                                           Kertoo sanoitta tunteet.


                                          

Syyskesä

                                            Syyskesän keinunta viljantähkillä.
                                            Kädet hieraisevat tähkiä.
                                            Vihneet lennähtävät tuuleen.
                                            Melkein kypsät jyvät kämmenellä.
                                            Puuskainen tuuli taivuttaa kellanvihreää
                                            kauraa.

                                            Varpusia pyrähtää kaurapellon
                                            uumenista pajuryteikön suojaan.
                                            Haarapääskyjen taiturointia pellon
                                            yllä syysmuutton edellä.
                                            Pyöräurainen tie pölyää askelten
                                            jälkeen.

                                            Helleraja lähentyy lämpömittarissa.
                                            Kämmenselkä pyyhkäisee hikeä otsalta.
                                            Maa hikoilee lämpöä ylöspäin.
                                            Pilvipouta haihtuu taivaan tuuliin.
                                            Hepokattien kosintasiritys piennarheinikossa.
                                            Mieli odottaa sadetta.
                                            Syyskesä alkaa mätäkuuna.
                                            Elokuu jatkaa kesää syksymmäksi.

                                           

Lehdossa

                                          Sateen ropinaa lehdillä.
                                          Aika asettautuu paikoillensa.

                                          Ajattomuus asuu kaikkialla.
                                          Hiljaisuus laskeutuu jyrkänteeltä
                                          vesirajaan.

                                          Lehtoon kätkeytyy puiden henki.

                                          Tuulenvire avaa keskustelun.
                                          Lehvästöissä hentoista kahinaa.

                                          Vanhat jalavat hengittävät kuorenraoista.
                                          Puiden kuiskeet kaikuna järvellä.
                                     
                                          Elämä jatkaa huomaamatonta kulkuaan.
                                          Lehto huokaa aikaa mennyttä nykyistä.



23.7 .13   Torholan luolan maisemissa.

Pihatiellä

                                             Pihatiellä
                                                       kivien rapina
                                                       kenkien alla.
                                             Kolmen
                                                       astelian katseita
                                                       tienreunaheinikon kätköihin.
                                             Iltapäivä
                                                       varjot avaavat
                                                       tietä illalle.
                                             Taitan
                                                       timotein pähkäpäät
                                                       heinikosta kahdelle.
                                             Poimijain
                                                       pienet sormet
                                                       kiertyvät hennolle heinälle.
                                             Piilossa
                                                       heinikon kätköissä
                                                       kurkistaa puna.
                                            Askel
                                                       minun yksi
                                                       monta lyhyttä innostunutta.
                                            Hehkuu
                                                       poskipäät, silmät
                                                       etsivät mansikoita  punakesää.
                                            Poimivat
                                                        sormet näppärät
                                                        suuhun  heinään sormenpäät punaiset.
                                            Kädet
                                                        tahmaiset kantaa
                                                        täyteistä heinää.
                                           Varjoon
                                                       pihakiville istumaan
                                                       syödään, kysymyksiä monta.
                                           Hetket
                                                       nuo mansikoista
                                                       mieleen aika antaa.

Tänään tässä

                                               Mietin
                                               Mikä saa meidät etsimään
                                               elämää muualta.
                                               Muualta lyhytkestoisista
                                               elämyksistä, joista jää
                                               vain kokemuksia tyhjyyteen.
                                               Miksi.

                                               Miksi.
                                               Ihmiset, siis me, haemme niistä
                                               elämäämme katetta., hetkeksi.
                                               Oikopolkuja ohitse itsemme
                                               kaiken etsimämme.
                                               Kun tarjolla on kestävämpää.
                                               Miksi.
     
                                               Miksi.
                                               Emme hae itsestämme elämää.
                                               Elämää, joka vie lävitse tunteiden.
                                               Ei jätä kyynelittä.
                                               Itsetuntoa kolauksitta.
                                               Tunnetta olla eksyksissä itsestään.
                                               Haemme vain elämän pikaruokaa.
                                               Miksi.

                                               Miksi.
                                               Emme palkitsisi itseämme
                                               hyppäisi tähän itsetuntemuksen junaan.
                                               Mennä ohitse pääteaseman, jota ei ole.
                                               Oppia tuntemaan itsemme
                                               toiselta sivulta syvemmin.
                                               Antaa peilikuvantaustalle elämää.
                                               silloin lyhytkestoiset kokemuksia
                                               ei hukata elämättömyydelle
                                               tienviitoiksi.

Mietteitä

                                  Katselen, ikkunasta taittuvaa maisemaa.
                                  valo kiertää puita jattäen varjot vastapuolelle.
                                  Ajatukset liikkuvat eillisen muistoissa.
                                  Puolinukuttu yö painautuu silmäluomille.

                                  En ole surullinen, vihainen tai iloinen.
                                  Olen kaikkia tätä yhtäaikaa.
                                  Kaikki tapahtunut etsii tilaansa
                                  jäsentyäkseen ymmärrykseeni, myöhemmin.

                                  Kaikki oli lopussa jo alusta.
                                  En ymmärtänyt tai en välittänyt ymmärtää.
                                  Tunnemylläys yllätti vaistoni.
                                  Rakkaus kävi koskettamassa unohtui
                                  koputtamaan.

                                  Pysähdyin, en tarvinnut peiliä nähdäkseni
                                  sisälleni, ajatuksia sinusta.
                                  Olet yhden asian ihminen.
                                  Kuljet etsimässä elämää, rakkautta.
                                  Kykenet vain nauttimaan, et antamaan.

                                  Kiedoin odotukseni kynälle eilen ja
                                  huusin perääsi.
                                  Odotin hellyyden koskettavaa tunnetta.
                                  Hierovia sormia hartioille.
                                  Pieniä sanoja, katseita ilmeikkäitä.
                                  En ihmeitä arkeen.
                                  Elävää aitoutta sinulta.
                                  En pettynyt, elämä antoi kokemuksen.
                                  Kaikki koskettaa sisintä.........elämä. 
                               

Jälkeesi

                                              Ovenraosta huminaa
                                              kertoi lähdöstäsi.
                                              Ulko-oven loksahtamaton
                                              kaiku käytävässä.
                                              Ymmärsin,
                                              jäit odottamaan
                                              peräänjuoksuani kuin
                                              ennenkin.

                                              Odotit ulko-ovella
                                              hissin kulkuajan.
                                              En tullut
                                              Kolahdus, tiesin sinun
                                              lähteneen ulos kylmään
                                              maailmaasi.

                                              Istuin kirjoittamaan.
                                              Tummalla sävyllä, syväuurteisin
                                              kirjaimin paperille sanoiksi.
                                              Tunnemuistoni  sinulle.
                                              Kirjoitin tunteiden kadotetusta
                                              kosketuksesta.
                                              Selitysympyräsi eksyneistä
                                              lauseista.
                                              Kaikesta, mistä olisin
                                              halunnut kertoa.

                                              Ajoin ulos ovenraosta
                                              käytävän tyhjyyteen.
                                              Huusin ääneti kirjoittamani
                                              hiljaisuuteen    sinulle.
                                              Olin kaksin itseni kanssa
                                              en yksin.                                                                                                 

Lähdit

                                  Lähdit pois
                                             lähdit vain pois
                                             yksinkertaisesti menit
                                             pois.

                                  Et sanonut
                                             sanoja lyhyitä pitkiä
                                             suljit suusi sanoilta
                                             sanamattomilta.

                                  Katsoit eteesi
                                             katsoit vain eteesi
                                             suljit silmäsi näit
                                             katsomasi.

                                  Et tuntenut
                                             kasvoillasi ele ilmeetön
                                             jätit tunteesi sisimpääsi
                                             kylmiksi.

                                  Lähdit luokse
                                             uuden kosketuksen
                                             tuon kosketuksen
                                             polttavan.

                                  Jäi kuva
                                             väistävän ihmisyyden
                                             vastuu elämälle itselle
                                             särkynyt.



24.4.13          

Kesä

                                              Kesä, asuu tänään minussa.
                                              Katselen, kuuntelen luontoa.
                                              Kesäkadun kevyttä harmoniaa.

                                              Vihreys virittäytyy asfaltin raoista.
                                              Kadoten yön hentoon vaaleuteen.
                                              Hetkeksi, vain keskiyön ajaksi.

                                              Aamuyön linnut herättävät valon,
                                              hämyn katveesta.